Ripper-parametrien määrittäminen

1. Nimellinen tehollinen vetovoima
Koska repijä on yleensä asennettu puskutraktorin peräsuunnassa, sen mitoitettu tehollinen vetovoima riippuu puskutraktorin kokonaislaadusta ja maaperän reaktiovoimasta repijän tukikulmaan käytön aikana. Kun ripperin tukikulma on kosketuksissa maaperään, reaktiovoima on ylöspäin, mikä parantaa koko koneen kiinnityslaatua; kun ripperin tukikulma toimii normaalisti, reaktiovoima on alaspäin, mikä heikentää koko koneen kiinnityslaatua. rooli.
2. Ripperin laatu
Ripperi asennetaan yleensä puskutraktorin peräpäähän ja sen laadulla on tietty vaikutus puskutraktorin kävelyvakauteen ja toimintakykyyn. Jos repijä on liian painava, puskutraktori helposti nostaa häntäänsä ja muuttuu epävakaaksi ajettaessa epätasaisilla teillä; jos se on liian raskas, koko koneen painopiste siirtyy taaksepäin ja puskutraktorin terän tunkeutumisvoima pienenee, kun puskutraktorin terä työnnetään maahan, ja terän kyky tunkeutua maahan heikkenee. vähennetään. Suuren puskutraktorin ripperin suunnittelukokemuksen mukaan suuren puskutraktorin yksihampaisen repijän massa (mukaan lukien hydraulisylinteri) on yleensä noin 9 % koko koneen massasta (ripper mukaan lukien).
3. Irtonaisen maaperän kulman valinta
Scarification-kulmalla tarkoitetaan kulmaa, joka on halkaisijan hampaan kärjen etuosan ja maan välinen kulma. Sillä on suuri vaikutus ripperin maaperän tunkeutumiseen ja maan irtoamiseen. Eri maaperän laadulla on erilaiset vaatimukset karsiutumiskulmalle. Samaan aikaan irrotettaessa maata Prosessin aikana on myös tarpeen säätää repijän kulmaa milloin tahansa työolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kun työkohde on kovempaa rapautunutta kiviä, tarvitaan usein suurempi halkaisijakulma, jotta repijän hampaan kärjet tunkeutuisivat kalliomuodostelmaan, ja jopa puskutraktori on kallistettava käyttääkseen sitä. Koneen paino lisää puristimen työvoimaa, mutta tunkeutumisen jälkeisessä kiven irrotusprosessissa tarvitaan suhteellisen pieni löysäyskulma helpottamaan kallionmuodostuksen kiemurtelua ja murtumista.
4. Ripperin leveys
Ripperin leveys riippuu pääasiassa ripauspalkin leveydestä. Arvoa valittaessa halkaisijapalkin leveys ei yleensä saa ylittää puskutraktorin molemmilla puolilla olevien telojen ulkoreunojen kokonaisleveyttä, jotta puskutraktorin halkaisija on hyvä.
5. Ripperin pituus
Tärkein tekijä, joka määrää ripperin pituuden, on ripperin tukikulman asennusasennon koko, ja sillä on myös tietty vaikutus koko koneen suorituskykyyn. Jos tukikulman asennusasento on liian lähellä ajoneuvon koria, repeäjän irrottamat suuret maapalat tai kivet voivat helposti juuttua tukikulman ja telaketjun väliin, mikä vahingoittaa ajoneuvoa; jos se on liian kaukana ajoneuvon korista, tukikulma on helppo työntää maaperään prosessin aikana. Auton korin nostaminen irti maasta vähentää repijän maksimipainetta sekä ajoneuvon pitoa ja pitoa sekä ajoneuvon maaperän uurtamista.
6. Ripperin nostokorkeus
Ripperin nostokorkeus vaikuttaa pääasiassa ajoneuvon ajettavuuteen. Yleisesti ottaen, kun ripperin tukikulma nostetaan maksimikorkeuteen, lähtökulman on oltava suurempi kuin 20 astetta. Suunnittelu voi perustua siihen, että ripperin suurin nostokorkeus on suurempi kuin puskutraktorin vähimmäismaavara eli Can.
7. Ripperin tukikulman parametrisuunnittelu
Tukikulma on pääasiallinen kuorman kantava osa irrotusoperaatioissa, ja sen lujuudella ja siihen liittyvillä parametreilla on suuri vaikutus repeäjän irrotuskykyyn. Kuitenkin sen toimintaobjektien monimuotoisuuden ja suhteellisen monimutkaisten voimien vuoksi tällä hetkellä ei ole olemassa suhteellisen kypsää suunnittelulaskentakaavaa. Pohjimmiltaan se perustuu kokemukseen analogiaa, vahvistettua suunnittelua, elementtianalyysiä ja kokeellista todentamista varten.